Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
Hoidettava viimeistään...
Hoitaja 00.00.2017
Hoitaja 00.00.2017

Iitu ja Laura, teidät on erotettu hoitotehtävistänne!

Hoitajat! Jatkossa jos hoitokerta venyy yli kuukauden, niin olkaa ystävällisiä ja infotkaa vieraskirjassa, että teillä on kiireitä. Voidaan neuvotella sitten joku helpompi hoitotapa tai antaa lisä-aikaa hoitamiseen.

-Viljami

 

Hoitopalkka

  • Peruspalkka on 10v€ (tarinassa on suoritettu annetut tehtävät)
  • Plussaapalkkaa saat, jos olet avustanut tallitöissä yms. ja jos tarinasi on pitkä ja kattava, sekä omasta kaapista löytyvästä vapaa-ehtoisesta extratehtävästä.

Merkkien suorittaminen

Hoitaja     

suoritukset

Hoitaja suoritukset
hoitaja suoritukset

 

Hoitajien tarinavihko  1  2  3  4  5  6  7  > >>  [ Kirjoita ]

Nimi: Laura

01.06.2017 21:11
Aurinko lämmitti mukavasti selkääni ja sai minut hymyilemään. Poljin hullun lailla tallia kohti. Tuli viimeinen mutka jonka jälkeen kurvasin tallipihalle. Oli vielä aamu, ja hevoset olivat ulkoilleet laitumillaan puoli tuntia. Niinpä ajattelin käydä tallissa hakemassa vain Valon riimun ja riimunnarun. Mutta juuri kun olin menossa tallin sisälle, törmäsin naiseen, joka näytti Hennulta. Horjahdin lattialle.
- Oih! Anteeksi kovasti! Oletko muuten Laura? nainen kysyi.
-Olen, ja sinä olet kai Hennu? sanoin ja pyyhkäisin takamuksestani muutaman heinän.
- Joo. Mutta ehtisitkö ruokkia Kinuskin? Minun pitäisi käväistä asioilla kaupungissa ,Hennu pyysi.
- Joo, totta kai, hymyilin . Hennu kiirehti toimistoonsa ja minä suuntasin satulahuoneeseen, jossa tiesin kisun ruokien olevan. Kaadoin Kinuskin ruokakuppiin kissanruokaa. Kurkistin vesikuppiin. Se oli melkein tyhjä, joten laitoin siihen lisää vettä. Otin samalla Valon riimun ja riimunvarren mukaani, sillä tänään tehtäväni oli viedä Valo kävelylenkille.

- Valo! Valooo! huhuilin Valon tarhan kohdalla. Valo pukitteli iloisesti hirnuen aitauksessaan eikä kiinnittänyt minuun huomiota. Leira otti innoissaan mallia kaveristaan.
- Valo hei! Täällä on porkkanaa! Huutelin ja otin taskustani porkkananpalasen. Heiluttelin sitä hevosille, jotka lopettivat leikkinsä ja katselivat kiinnostuneina porkkanaa. Pujahdin tarhaan ja suljin portin. Valo ravasi päätään heilutellen lähistölleni Leira mukanaan. Lopulta ne kävelivät hörähdellen lähelleni. Oltin toisenkin porkkanan ja annoin toisen Valolle ja toisen Leiralle. Laitoin Valolle riimun ja narun ja lähdin tarhasta metsäpolulle.

Pohdiskelin, minne menisin Valon kanssa. Edessäni oli kaksi kylttiä: Lyhyt maasto 2km ja pitkä maasto 10km. Valo katseli rauhallisesti kumpaakin polkua. Valitsin lyhyemmän reitin ja lähdimme sinne. Valo käveli pää pystyssä ja sen silmät vilkuilivat valppaina kaikkialle. Minä taas huokaisin maaston kauneudesta ja suljin silmäni, sillä aurinko paistoi niin lämpimästi. Kaivelin taskustani aurinkolasit ja asetin ne päähäni. Kun Valo katsoi minua, se hypähti taaksepäin ja hirnui kauhuissaan. Huomasin kuitenkin sen silmissä hitusen ilkikurisuutta ja uteliaisuutta. Otin lasit silmiltäni ja ojensin ne hevosta kohti. Se nuuhki pitkään aurinkolasejani ja hörähti sitten. Sitten se katsoi taas eteenpäin ja työnsin lasit taskuun. Katsoin taas maisemia, johon kuului koivuja ja mäntyjä, aurinko ja pilviä, variksia ja peippoja. Käännyimme 20 minuutin kävelyn jälkeen tallille. Valo käveleskeli pää alhaalla. Saavuimme pian tallille, jossa laskin tamman talliin, koska silloin tarhan siivoaminen olisi helpompaa.
Kipaisin hakemassa kottarit ja talikon ja kärräsin ne tarhalle. Iskin talikon lantakasaan ja vetäisin sen ylös maasta. Tipautin ne kottareihin. Menin kauemmas , jossa oli muutama lantakasa aivan lähekkäin. Otin kottarit mukaan, ja lastasin kottareihin lantaa .Kottikärryt täyttyivät pian, ja kärräsin ne naama punaisena lantalaan. Nyt tarha oli siisti, ja samalla kun kipaisin viemässä talikon ja kottikärryt paikoilleen, huomasin Laten karsinassa ruskeahiuksisen tytön, jolla oli ruskeat ratsastushousut, kumisaappaat, violetti paita ja musta kypärä. Kävelin lähemmäs, ja huomasin tytön vuodattavan kyyneleitä . Hän oli painanut poskensa hepan kaulaa vasten.
- Hei, miksi sinä itket? Kysyin ystävällisesti Laten karsinan takaa. Tyttö hätkähti ja huomasi minut.
- Muutan, nyyh, Muutan täältä pois täältä äidin työpaikan takia, ja Late on mun lempiheppa! Ja nyt mä en näe sitä kuin vasta heinäkuussa parin päivän ajan! Tyttö nyyhkytti.
- Ikäväähän se on, mutta -
- SE ON KAMALAA!
- Niin, mutta siellä, minne muutatte, on varmasti ratsastuskoulu, jossa on myös mukavia hevosia.
- Mutta mikään ei ole Laten veroinen …Nyyh! Tyttö itki
- Ehkä ei, mutta olen aika varma, että löydät sieltä niiden joukosta sen sinusta mukavan.
- Entä jos en löydä? Tyttö intti, mutta kyyneleiden tulo oli jo loppunut.
- No,sille ei voi mitään, mutta saathan sinä kuitenkin ratsastaa, ja olen varma, että siellä on hevosia, joilta voit oppia paljon, kerroin .
- Niin kai, tyttö hymyili ujosti. Hymyilin takaisin.
- Kiitos, tyttö sanoi minulle iloisemmalla mielellä.


Suoritin lemmikin hoito- merkkejä ja sosiaalisuusmerkkejä!







Vastaus:

Oi, olitpa ahkerana, teit mahdottoman paljon hommia! Kiva että teillä oli mukava kävelylenkki Valon kanssa maastossa. Nyt alkukesästä maisemat ovatkin kauniit. Oli myös tosi kiva, että lohdutit pientä ratsastajaa, hän tuli varmasti paremmalle tuulelle. :)

Tästä hoitotarinasta saat 17v€ + 2v€ ahkeruudesta

Seuraavan kerran tehtävät ovat kaapissasi!

-Viljami

Nimi: Iitu

21.05.2017 10:19
Lisäys: Kun olin saanut Lumin valmiiksi ja loimitettua kunnolla, hain Mellin riimun ja narun. Laitoin ne sille ja vein laitumelle. Otin myös Lumin ja vein sen laitumelle loimineen.

Vastaus:

Kuitattu hoitotarinasi alle!

-Viljami

Nimi: Iitu

21.05.2017 09:59
Ratsastelua!

Astun talliin ja vedän sisääni hevosen tuoksua. "Ihanaa olla taas täällä" mumisen itsekseni kävellessäni toimistoa kohden. Koputan oveen ja avaan sen.
"Moi Hennu" sanon ja heilautan kättäni.
"Heippa Iitu" Hennu vastaa ja katsoo minua.
"Anteeks etten oo oikeen ehtiny käymään täälä, mun koulu on vieny vähän aikaa multa" sanon nolosti.
"No ei se mitään!" Hennu vastaa iloisesti hetken hiljaisuuden jälkeen.
"Noo, mikä mun tehtävä on?" Kysyn innoaasti.
"Voisit ratsastaa tällä kertaa Lumilla, muista loimittaa se! Voit viedä Mellin myös laitumelle" Hennu hymyilee.
"Jee!" Kiljaisen ilosta ja lähden salamana Lumin luo.
"Heippa kulti! Tänään mä ratsastan sulla!" Iloitsen. Alan hyräilemään 'Shape of you' kappaletta. Haen Lumin harjat ja alan harjailemaan Lumia. Lumista tulee paljon karvaa ja likaa. Alan yskiä, sillä karvaa meni kurkkuuni. Pian saan sen pois ja jatkan harjaamista iloisesti. Viimein Lumi on puhdas ja suurin osa karvoista on saatu pois. Lähden hakemaan satulaa ja suitsia. Otan ne yhdellä kertaa ja laitan suitset roikkumaan salpaan. Lasken satulan Lumin selkään ja laitan huovan hyvin. Sitten laitan häntäremmin. Käyn löysäämässä vyötä toiselta puolelta ja sitten käyn kiinnittämässä sen toiselta puolelta. Otan riimun pois Lumin päästä ja laitan sen Lumin kaulalle. Nyt otan suitset ja laitan kuolaimet Lumin suuhun. Kiinnitän remmit ja sitten olemme valmiit lähtöön. Lähden taluttamaan Lumia kentälle, mutta pihalla törmään toiseen ratsukkoon.
"Anteeks, mihin te ootte menossa?" Hän kysyy.
"Kentälle" vastaan
"Ai no, voin mennä sit maastoonki" hän hymyilee ja ponkaisee hevosen selkään.
"Mennään me kentälle" kuiskasin Lumille, kun se ihmetteli metsään katoavaa ratsukkoa.
Talutin Lumin kentälle ja kiristän satulavyön. Sitten ponkaisen selkään.
"Kuka sulla viimeks on menny!? Nää jalustimet on ihan sairaan pitkät!" Ähkin. Aloin lyhentää jalustimia. Jouduin lyhentää jalkkareita seitsemän reikää.
"No nyt ne alkavat olla sopivat!" Hihkaisen ja lyhennän molempia vielä rei'illä. Nyt olin valmis ja annoin Lumille pohkeita. Lumi lähti kävelemään reippaasti pienillä tikittävillä askelillaan. Annan Lumille pitkät ohjat, jotta se saa venyttää kaulaansa. Kolmen kierroksen pitkillä ohjilla kävelyn jälkeen, otan lyhyet ohjat. Pyydän Lumia kevyeen raviin, Lumi lähti halukkaasti ja innoissaan. Sain keventää nopeasti, jotta pysyn tahdissa mukana.
"Pruu Lumi" sanon ja Lumi hidastaa vähän tahtiaan. Sain keventää nyt hieman rennommin. Kuuden kierroksen ravauksen jälkeen, päätin vaihtaa suuntaa. Lähdin menemään kokorataleikkaata kulmasta. Suunnan vaihdon jälkeen annoin Lumin kävellä hetkisen. Kokeilen samalla, kuunteleeko Lumi apujani. Pysäytän sen ohjilla ja Lumi tottelee. Annan pohkeet kymmeneen laskettuani ja Lumi lähtee käyntiin. Nään jonkun miehen tulleen katselemaam ratsastustani. Kävelen Lumin kanssa hänen kohdalleen.
"Hei! Kuka sä olet? Mä olen Iitu" esittäydyn.
"Moi! Mä oon Viljami" Viljamiksi esittäytynyt tyyppi esittäytyy.
"Miks tulit kattoo mun surkeeta ratsastusta?" Kysyn kuopivan Lumin selästä.
"Ei mulla ny muutakaan tekemistä ollu ja sä ratsastat upeesti ja määrätietoisesti!" Viljami kehuu minua.
"Ai kiitos" sanon hymyillen ja Lumi lähtee karkuttamaan ravia. Alan keventää mukana. Päätän että seuraavassa nurkassa nostan laukan. Nyt se nurkka tulee ja annan Lumille laukkapohkeet. Lumi nosti kuuliaisesti laukan. Se yltyi ja yltyi. Onneksi Lumi oli hyvin avuilla ja sain sitä hidastettua. Nyt sitten alkoi pukittelu. Niitä tuli hurjasti.
"Pruut Lumi" sanon tiukasti ja Lumi lopettaa pukittelun. Vedän hellästi ohjista ja istun tiukasti satulaan. Lumi hidastaa raviin ja lopulta käyntiin. Taputan Lumia ja annan pitkät ohjat. Kolmen kierroksen jälkeen menen kaartoon ja liu'un pois Lumin selästä. Nostan jalustimet ja löysään satulavyötä. Otan ohjat pois kaulalta ja menen portin luo. Viljami avaa pirtin ja pääsen ulos. Vien Lumin sen karsinaan ja juttelen Viljamin kanssa, kun puran Lumia.
"Anteeks mun pitää mennä!" Viljami sanoo, kun joku tytöistä huutaa 'Viljamii!'
"Okei" sanon ja vien Lumin harjat pois. Yht äkkiä alan kuulla nyyhkytystä. Kävelen äänen suuntaan.
"Mikä sulla on?" Kysyn ja kyykistyn tytön vierelle.
"Mä en halua mennä enää Latella" tyttö nyyhkyttää.
"Miksi?" Kysyn.
"Se se tiputti mut viimeks" tyttö nyyhkyttää surullisena.
"Ei Late sua varmasti tahallaan sua tiputtanut, se varmaan pelästy tai jotain" sanon ja otan tyttöä kädestä.
"Tuu" sanon ja lähden kävelemään. Menen Laten luokse ja avaan sen karsinan. Vetäisen tytön mukanani Laten luo. Silitän sen päätä.
"Silitä säkin sitä" sanon. Tyttö silittää Latea.
"Sun tuntis alkaa kohta, mä tuun seuraamaan sitä! Ei siin voi käydä huonosti" sanon iloisesti.
"Okei" tyttö sanoo värisevällä äänellä.
"Muuten mikä sun nimi on, mä oon Iitu" esittäydyn.
"Mä oon Annika" Anninaksi esittäytynyt tyttö sanoo. Tuon tytölle Laten varusteet ja Annika varustaa Laten varovasti. Annika lähtee taluttamaan Latea kohti kenttää. Kentälle on pystytetty matalia noin 40cm ristikoita.
"Voi ei me hypätään!" Tyttö parkaisee.
"Sehän on kivaa" sanon rohkaisevasti. Menen katsomoon ja Viljami tulee auttamaan Annikaa. Tunnin jälkeen:
"Latella meno oli ihan sairaan kivaa!" Annika hihkuu ja riisuu Latea.
"Hienoa, mun pitää nyt mennä!" Sanon ja haen kypäräni ja muut kamani. Otan pöyräni ja lähden kohti kotia.

//Koitin suorittaa piristäjä-merkkiä ja pitkä tarina-merkkiä. Mielestäni pitkä tarina-merkki ei onnistunut ):

Vastaus:

Olipa viihdyttävä tarina, kirjoitit tosi kuvailevasti ja sujuvasti :) Voi kamala, Lumista on lähtenyt varmaan paljon karvaa, näin keväällä karvanlähtö on aikamoista :o Ratsastuksenne tuntui sujuvan mukavasti. Olit tosi ystävällinen, kun autoit pientä ratsastajaa, ihana lopetus tarinalle!

Mekkisuoritukset ok mielestäni, annoin sinulle "spesiaalina" sosiaalisuusmerkkiin myös suorituksen, koska olit niin paljon kanssakäymisissä muiden kanssa.
Saat tästä tarinasta 15v€ + 4v€ ystävällisyydestä ja avuliaisuudesta muita tallilaisia kohtaan. Uudet tehtävät ovat kaapissasi!

-Viljami

Nimi: Laura

19.05.2017 18:04
Innostuneena kävelin Ponitalli Sadetanssi pihamaalle. Olin laittanut sinne hoitajahakemuksen, ja minut oli hyväksytty Valon hoitajaksi. Pysähdyin tallipihalle ja katselin tallialuetta. Iso päätalli, tarhoja ja laitumia… Upeaa! Kävelin eteenpäin ja innokas koira juoksi hitaasti, mutta häntä viuhuen tervehtimään minua. Koira taitaa olla Daisy, ajattelin.
- No hei! Olen Laura, sinä taidatkin olla Daisy? Kysyin ja rapsutin koiraa. Se katsoi minua silmillään ja lähti sitten kävelemään poispäin minusta. Seuraavaksi menin katsomaan laitumia, jos Valo olisi siellä.


Ensimmäisenä näin kirjavan tamman, joka jauhoi mehevää ruohotupsua.
- Valoo! Valo! Huutelin. Valoa ei näkynyt, ainakaan vielä. Kirjava tamma taisi olla Leira, koska se oli samassa tarhassa kuin Valo. Sitten katsoin mikä tarha tämä oli. Hups! Väärä laidun. Hetken aikaa etsiskelin laidunta 1. Löysin sen ja katsoin tarhaan.


- Valo!
- iiihhaahaa! Hieno, kimo tamma ravasi portille tervehtimään minua. Se oli Valo!
- Oletpas sinä kaunis, kuiskasin sille. Valo heilautti päätään ja katsoi minua rauhallisesti ja lempeästi. Silittelin sitä jonkin aikaa ja halasin. Tamma alkoi kyllästyä paijailuuni. Se hypähti taaksepäin.
- Selvä homma. Haen riimusi, naurahdin ja pujahdin isoon päätalliin. Tallissa ei ollut yhtään hevosta. Mutta kun kävelin käytävää pitkin, huomasin eräässä karsinassa pienen, suloisen shetlanninponin. Sen nimi oli Lumi. Karsinassa oli myös tyttö, joka harjasi ponia. Tyttö huomasi minut.
- Heippa! Olen Iitu ja tässä on hoitoponini ST Snow-White eli Lumi, tyttö esitteli.
- Moi Iitu! Minä olen Valon uusi hoitaja –
- Ai Laura, eikö niin? Kiva tavata! Iitu keskeytti. Nyökkäsin. Sitten jatkoin matkaani satulahuoneeseen. Tallikissa loikoili huoneen perällä, ja paikat olivat tip top. Etsin Valon harjapakin ja sinisen nylonriimun ja riimunnarun. Kävin myös viemässä reppuni kaappiini.


Palasin laidunten viereen. Valo tuli katsomaan puuhiani. Laskin harjapakin käsistäni ja menin sisälle. Sujautin riimun sen päähän ja napsautin riimunnarun kiinni riimuun. Avasin portin ja Valo hyppäsi ulos. Se piti päätään korkealla ja korskahteli.
- Rauhoitupas! Ptruuu! kiristin hiukan riimunnarua. Valo rauhoittui, joten löysäsin riimunnarua. Otin harjapakin toiseen käteeni ja vein tamman hoitopuomille. Tein riimunnaruun vetosolmun ja aukaisin harjapakin kannen. Otin juuriharjan ja aloin harjata mutaa( jota sen kyljissä oli reilusti) pois. Valo kurkisteli kaula pitkällä harjapakkiin. Harja liukui karvan päällä ja muta varisi pois hevosen karvasta. Vaihdoin juuriharjan pehmeään harjaan. Valo nosti päänsä ja sulki silmänsä. Harjailin jonkin aikaa ja käytin hieman pölyharjaakin. Sitten otin kaviokoukun ja nostin oikean etukavion. Valo nosti kavionsa tottelevaisesti ja puhdistin sen. Raaputin lian irti toisestakin etujalasta ja takajaloista. Laskin kaviokoukun harjojen sekaan, suljin pakin kannen ja kipaisin viemässä sen satulahuoneeseen. Palasin ulos, jossa aurinko paistoi lämpimästi. Irrotin tammaseni harjauspuomista ja talutin sen laitumelle.
- Olet ihana valo, kuiskaisin sen korvaan.

Menin vielä talliin ja sieltä Valon karsinaan. Otin sen ruoka- ja vesiastian ja etsin puhdistusvälineet. Aloitin ruoka-astiasta. Se oli aika likainen, joten sain hinkata aika kauan, kunnes se oli puhdas. Katsoin sitä ja toivoin saavani vesiastiastakin yhtä hienon. Vesiastia ei ollut yhtä likainen, joten pääasiassa vain kiillotin sitä. Kun sain astiat puhdistettua, katsoin niitä auringonvaloa vasten. Auringonvalo teki niiden reunoista kultaiset. Kävin laitumella katsomassa, olisiko siellä likaisia juoma- tai ruoka-astioita. Ne kuitenkin olivat ihan puhtaat, mutta kävin siltikin kiillottamassa niitä vähän sisällä, jossa puhdistusvälineet olivat.





Vastaus:

Olipas kiva aloitustarina ja heti rohkeasti tutustuit toisiin hoitajiin, mahtavaa! Valo on ollut varmaan aika likainen, siinä kun näkyykin vielä niin selvästi kaikki muta ja pöly :D Oli hienoa huomata että olit tosi omatoiminen, muistit putsata Valolta kaviotkin. Kirjoitat sujuvasti, tekstiä on helppo lukea :)

Lisäsin sinulle suorituksen sosiaalisuusmerkkiin "spesiaalina", vaikka et maininnut sitä suorittavasi. Mielestäni olit niin rohkeasti tutustumassa toisiin, että ansaitset suorituksen. Jatkossa mainitse kuitenkin itse, jos aijot tarinoissa merkkejä suorittaa, tarkemmat ohjeet löytyvät hoitaminen- ja merkit-sivuilta.
Saat tästä hoitotarinasta 18v€ + 2v€ oma-aloitteisuudesta! Uudet tehtävät löydät kaapistasi.

-Viljami

Nimi: Alma

06.04.2017 19:03
Tänään oli jälleen tallipäivä. Koulupäivän jälkeen suuntasin Sadetanssiin. Sää oli muuttunut pilviseksi, muttei se sinäällään haitannut. Odotin innolla pääseväni ratsastamaan.

Luna oli tarhassa, joten hain sen nopeasti sieltä sisälle hoidettavaksi. Hoitaminen sujui hyvin vaikka poni olikin aika kurainen. Putsasin ponin ja sitten aloin varustamaan sitä. Samalla mietin, että kenet pyytäisin mukaan maastoon. Tallilla oli aika hiljaista, kunnes kuulin jonkun kävelevän sisälle. Se oli Hennu!
"Moi!" hihkaisin hänelle. "Moikka, mitäs kuuluu?" Hennu kysyi. "Tosi hyvää, odotan innolla ratsastusta. Ennätätkö mukaani?" Kyselin. "Itseasiassa minun täytyykin liikuttaa tänään Valo, joten mikä ettei. Lähdetäänkö hetimmiten?" Hennu kyseli. "Joo, laitan vain Lunan valmiiksi." Vastasin. Hennu nyökkäsi ja meni laittamaan Valon valmiiksi myös.

Talutimme hevoset pihalle tihkusateeseen ja kiipesimme niiden kyytiin. "Käännytään suoraan tuonne lyhyelle maastolle päin, se on helppokulkuista." Hennu ehdotti. Se sopi minulle.
Luna kulki hienosti Valon vierellä. Kaviot upposivat tiehen, sillä se oli aivan läpimärkä. Luna vaikutti kaikinpuolin rauhalliselta, mutta silti innokkaalta kulkemaan.
Kun olimme kulkeneet noin kilometrin käynnillä, päätimme ravata. Se oli ihanaa! Tuuli vain humisi korvissa ja sade piiskasi päin naamaa.
Lenkkimme kesti kaikenkaikkiaan tunnin verran. Se oli sopiva aika.
"Olipa mukava lenkki, vaikka alkoikin sataa vettä." Sanoin Hennulle. "Oli tosiaan piristävää maastoilla." Hennukin myönsi. "Nyt vain hoitamaan heppoja..." Sanoin, kun viimein kaarsimme tallin pihalle. Daisy juoksi meitä vastaan.

Tallissa oli mukavan lämmintä. Ulkona tuli vähän vilu, sillä satoi vettä ja vaatteet kastuivat osittain. Muttei se oikeastaan haitannut, sillä nautin niin paljon ratsastuksesta. Nyt ottaisin vain Lunalta varusteet pois ja poni pesulle. Hennu oli jo mennyt viemään Valoa ulos ja pyytänyt minua pesemään myös Daisyn, sillä se oli aivan kuravellissä.
Luna nautti täysin siemauksin kun huuhdoin sen mahan alusen ja jalat lämpimällä vedellä. Pesun päätteeksi kuivasin ponista suurimmat vedet pois ja sitten laitoin sille kuivausloimen päälle. Sen jälkeen otin pikkukoiran syliini ja pesin senkin. Se ei niinkään nauttinut toimituksesta, mutta pääasia oli, että tuli puhdasta.
Luna saisi jäädä talliin, sillä kello oli jo aika paljon. Vein siis sen karsinaansa ja annoin palkaksi porkkanaa. "Hyvä tyttö..." Kehuin sitä ja rapsutin. Daisynkin tuli katsomaan, että saisiko herkkua. Annoin sillekin palan porkkanaa.

Kun hommat oli hoidettu, niin kävelin reppu selässäni ulos. Päätin lähteä kotiin vaatteiden vaihtoon ja lämpimään suihkuun, jotten tulisi kipeäksi.

Suoritin maastoilu- ja lemmikkien hoito-merkkejä!

Vastaus:

Olipa kiva tarina! Olet hienosti päässyt tallin arkeen mukaan ja tunnistat jo porukkaa tallilta. Teillä tuntui olevan hauska maastoreissu :)

Tästä tarinasta saat 15v€!
Uudet tehtävät ovat kaapissasi.

-Viljami

Nimi: Iitu

01.04.2017 08:41
REKIRETKI!

Tänään olin saanut tehtäväkseni ruokkia ja juottaa Lumi, sekä menisimme rekiretkelle! Olin innoissani koko hommasta ja kävelinkin reippain askelin kohti sadetanssia. Kun pääsin sadetanssiin, oli Hennu pihalla.
"Hei Hennu!" Tervehdin naista, joka säpsähti tulostani.
"Ai, hei Iitu! Pelästyin vähän sinua, kun tulit niin hiljaa" nainen sanoi raapien päätään.
"Oh, sori! Meen nyt Lumin luo! Nähdään!" huudahdin.
"Nähdään!" Hennu huusi.
Lähdin Lumin luo.
"Moikka kulti!" Tervehdin pientä pallukkaani.
Lumi hirnahti lempeästi minulle.
"Mennäänpä laittaa sulle heti ruoka!" Sanoin iloisesti ja lähdin rehuhuoneeseen. Rehuhuoneessa etsin Lumin kipon ja aloin annostelemaan.
"Vähän tuota ja tuota, muttei väkirehua, ja ai niin! Vielä tuota" mumisin itsekseni. Kun olin valmis vein ruuan Lumille ja siivosin rehuhuoeneen jäljiltäni. Siivottuani ja Lumin syötyä, kävin hakemassa satulahuoneesta harjat. Aloin harjaamaan Lumia.
"Lumi kuules, sä et oo lumen hohtoinen tänään!" nauroin.
"Kukakohan tulee mun kanssa rekeen?" mietin.
"Hei! Olen Liinu" joku Lumin karsinan ovelle ilmestynyt tyyppi sanoi.
"Mo-moi! Mä olen Lumin hoitaja Iitu" esittäydyin.
"Selvä, kuulin kuinka puhuit rekiretkestä ja voisin tulla mukaasi!" Liinu sanoi iloisesti.
"Ai, kiva! Okei!" Huudahdin ja aloin harjaamaan Lumia reippaammin. Katsoin myös Lumin kaviot. Sitten oli reen haun aika. Näin varastossa monia monia rekiä. Mutta kuulemma vain yksi niistä oli ponireki.
"Tämä on ponireki" Liinu tiesi kertoa. Ja niin, sitten raahasimme sen hoitopuomille ja minä talutin Lumin siihen. Vihdoin alkoi reen kiinnitys poniin. Hihnoja oli vaikka muille jakaa! Mutta tunnin uurastuksella siitä selvittiin.
"Eikun kyytiin!" Liinu hihkaisi pirteästi.
Hyppäsin rekeen ja niin matkamme alkoi. Ensin mentiin ihan vain käyntiä ja lämmiteltiin Lumia. Lumi hyppeli ensin vähän sinne sun tänne ja hirnui. Mutta kun se älysi vetävänsä rekeä, se innostui.
"Pruut!" Sanoin, kun Lumi nosti ravin.
"Itse asiassa voisimme mennä ravia" Liinu sanoi.
"Okei!" Sanoin ja annoin avut. Lumi lähti kiltisti reippaaseen raviin. Lumi heitteli iloisesti satunnaisia ilopukkeja, mutta mikään niistä ei onneksi tullut kummankaan naamaan. Oli ihanaa olla Liinun ja Lumin kanssa maastossa.
"Täällä on aika rauhallista" sanoin Liinulle.
"Niin on!" Liinu vastasi.
Niin matkamme jatkui.
"Mennäänkö laukkaa nyt?" Liinu kysyi.
"Joo!" Kirkaisin ja annoin laukkaan avut. Lumi lähti innokkaasti laukkaan, se heitti muutaman pukin. Pian talli näkyikin jo. Lumi alkoi hidastaa menoaan. Pian se käveli kovasti puuskuttaen.
"Olipa kivaa!" Sanoin loistaen, kuin naantalin aurinko.
"Niinpä!" Liinukin hihkui.
Mutta sitten oli Liinun mentävä hoitamaan Avaa ja Nillaa. Minä sen sijaan riisuin Lumin ja harjasin sen oikein siistiksi harjauspuomilla.
"Nyt oot siisti kulta!" Sanoin ja taputtelin ponia.
"Nähdään!" Sanoin ja halasin ponia. Sitten oli aika lähteä kotiini.

Vastaus:

Kiitos tosi kivasta tarinasta! :) Oli ilo lukea miten mukavaa teillä oli retkellä. Siitä se homma pikkuhiljaa etenee Lumin kanssa, pääsetkin ensi kerralla jo ratsastamaan!

Saat tästä tarinasta 20v€!
Uudet tehtävät löytyvät kaapistasi!

-Hennu

Nimi: Julie

13.03.2017 15:44
Olin jo pitkään halunnut uutta hoitoheppaa, ja nyt sen sain. Nimittäin kimon suomenhevosen, Vilin. Se on ori ja aivan ylisöpö! Sadetanssin ponitallilla oli paljon muitakin kivoja hevosia.

Tänään kumminkin oli niin innoissani, että halusin jo tallille. Menin sinne pyörällä, oli hiukan liukasta, mutta selvisin kumminkin perille saakka kaatumatta.
Tallilla minua oli vastassa Hennu, jonka kanssa olimme sopineet, että tulen tallille. Hän lupasi esitellä paikkoja minulle.
"Hei! Sinä olet varmaan Julie?" nainen sanoi, kun tapasimme. Tunnistin hänet heti Hennuksi.
"Kyllä vain! Huippua, kun pystyt esittelemään paikkoja minulle." vastasin.
"Tottahan toki, täällähän minä tallilla olen päivät pitkät." Hennu naurahti.
Aloitimme kiertelyn ulkona. Kävimme katsomassa maneesin ja kentän, sekä siinä sivussa tarhoja. Vilin tarha oli maneesin päädyssä.
Sisälle talliin mentyämme kurkkasimme heinäladon ja Hennu näytti myös lantalan paikan. Talli oli todella selkeä sisältä, viihtyisin varmasti.
"Mielestäni voisit nyt mennä katsomaan Viliä." Hennu sanoi.
"Joo se käy, hoidan sen." lupasin.
Hennu lähti omiin hommiinsa ja minä menin etsimään Vilin karsinan. Pian löysin sen. Ori oli siellä ja katseli minua tarkkaavaisena.
"Oletpa hieno." sanoin sille ja rapsutin sitä. Vili vaikutti rauhalliselta. Pidin kuitenkin mielessäni Hennun sanat siitä, että Vili pitäisi sitoa kiinni. Niimpä tein. Laitoin orin karsinan kaltereihin kiinni riimulla. Sitten hain sen harjat.
Harjasin Vilin läpikotaisin. Ori tykkäsi siitä. Sitten varovaisesti putsasin kaviot, se sujui hyvin.
"Hyvä poika!" kehuin. Vili hörisi.
"Nyt menen vielä putsaamaan sinun suitset, Hennu pyysi." puhelin Vilille. Päästin orin uudelleen vapaaksi karsinaansa.
Satulahuoneessa oli siistiä. Löysin Vilin varusteet samantien. Hyllystä etsin satulavahan, jolla kiillottaisin suitset.
Suitset olivat pölyiset, mutta muuten ihan siistit. Sienellä kiillottelin ne ja laitoin sitten roikkumaan naulaan.
"Valmista!" sanoin. Hennukin tuli juuri luokseni.
"Miten meni Vilin kanssa?" tämä kysyi.
"Tosi hyvin, se oli kiltisti." sanoin. Hennu hymyili.
"Siitä se lähtee." tämä sanoi.
"Minä lähdenkin tästä kohta kotiin, ensi kerralla sitten lisää hommia Vilin parissa." totesin.
"Selvä, nähdään taas!" Hennu sanoi. Vilkutin tälle hyvästiksi ja lähdin pihalle pyöräni luo.

Vastaus:

Kiitos kivasta tarinasta, hienoa, että tutustuit paikkoihin hyvin. Hyvä myös, että Vilin kanssa sujui mukavasti, samaan malliin vain jatkossakin! Tarinan teksti oli helppolukuista :)

Saat tästä tarinasta 15v€ + 2v€ reippaasta aloituksesta hoitamisen parissa!
Uudet tehtävät löydät kaapistasi!

-Hennu

Nimi: Alma

07.03.2017 18:58
Oli harmaa ja tuulinen iltapäivä, kun äitini kyyditsi minua tallille. Sadetanssin vaaleansiniset rakennukset erottuivat hyvin muuten niin synkän ympäristön keskeltä. "Tulen parin tunnin päästä hakemaan, ole valmiina!" Äiti sanoi jättäessään minut parkkipaikalle.
Lähdin kävellen kohti tallirakennusta. Katselin matkalla tarhoissa seisovia hevosia, melkein jokaisella oli loimi yllään.

Tallikäytävällä törmäsin Hennuun. "Tervehdys!" Nainen sanoi pirteänä. "Moi. Tulin Lunaa hoitamaan. Onko sinulla antaa vinkkejä agilityä varten? Viljami käski kokeilemaan sitä tänään kentällä Lunan kanssa." Kysyin Hennulta. "Itseasiassa, voisit kokeilla aluksi ihan perusjuttuja. Viljami olikin kirjannut niitä sinun kaappiisi. Kurkkaa sieltä ohjeita. Pyydä vaikka joku kaveriksi kokeilemaan uutta lajia, niin on mukavampaa." Hennu ehdotti. "Selvä, minäpä kysyn. En ole koskaan ennen itse kokeillut sitä..." Sanoin hiukan epäröiden. "Se on hauskaa, tykkäät varmasti." Hennu sanoi rohkaisevasti.

Käytyäni kaapillani tutkimassa ohjeita, siirryin Lunan hoitamisen pariin. Hain tamman hoitoboksin ja menin sen kanssa Lunan tykö. Ponineiti seisoi todetaan karsinassaan ja höristi korviaan, kun avasin karsinan oven. "Vaikutatpa sinä pirteältä." Sanoin. Luna hörisi vastaukseksi. "Ketähän kysyisin meille kaveriksi tuonne kentälle..." Pähkäilin ääneen. "Ai kentälle? Mitä aiotte tehdä?" Kuulin äänen takaani ja käännyin katsomaan. Näin Liinun, joka seisoi Ava vierellään käytävällä. "Hei, ajattelin Viljamin ehdotuksesta kokeilla agilityä Lunan kanssa. Uusi laji minulle." Kerroin. "Okei, minä olen sitä joskus kokeillut. Voin tulla Lunan kanssa mukaan, jos haluat?" Liinu ehdotti. "Tulkaa vain, osaat neuvoa minua." Sanoin.

Talutimme ponit kentälle tuulisen pihamaan poikki. Olin harjannut Lunan ja laittanut sille pintelit jalkoihin. Se vaikutti tosi innokkaalta ja terhakkaalta.
"Tehdään ihan helppo rata. Vaikkapa pujottelua ja pienien esteiden ylitystä." Liinu sanoi. "Viljami ehdotti myös puomeja ja peruutusharjoituksia." Sanoin. Liinu nyökytti hyväksyvästi. Sidoimme ponit kiinni ja aloitimme kasaamaan rataa.
Lämmittelimme ponit käynnissä ja ravissa. Talutimme niitä kentän tyhjässä päädyssä. Sitten siirryimme radan pariin. Ensiksi menimme puomien yli, siitä suoraan pujotteluun ja sen jälkeen ravasimme parin esteen yli. Peruutimme parin puomin väliin ja aloitimme alusta. "Tässähän tulee kuuma." Huohotin. Luna suorastaan kiskoi minua perässään, sen korvat olivat hörössä ja intoa löytyi. "Haha, Lunalla on energiaa." Liinu naurahti. Jaksoimme mennä rataa puoli tuntia, sitten aloitimme loppuverryttelyn. "Tämä saa riittää tältä päivältä. Olen ihan puhki." Liinu sanoi väsyneenä. Laji kävi kuntoilusta, olin siitä samaa mieltä.
Lopuksi siivosimme jälkemme kentältä.

Minulla ei ollut enää kauheasti aikaa, joten vein Lunan nopeasti karsinaansa. Siellä otin pintelit pois, harjasin sen ja puhdistin kaviot. Lopuksi putsasin vielä Lunan ruoka-astian ja juomakupin. Ne olivat tosi likaiset.
Kun kaikki tavarat olivat paikoillaan, kävin antamassa Lunalle porkkanan ja sitten kävelinkin jo pihalle odottamaan äitiä. Oli ollut kiva tallipäivä!

Suoritin sosiaalisuus-merkkiä ja maastakäsin-merkkiä.

Vastaus:

Kiitos kivasta tarinasta, sitä oli ilo lukea! Hyvä, kun olet löytänyt kavereita tallilta. Saat ensimmäisen merkin sivuillesi, onnea! Lisäksi sinulle tulee yksi suoritus maastakäsin-merkkiin.

Saat tästä tarinasta 18v€! Kirjaan sinulle uudet tehtävät kaappiisii, jatka samaan malliin :)

- Hennu

Nimi: Iitu

03.03.2017 16:37
Saavuin tallille klo 8.00 aamulla, oli todella raikas saa. Ei loskaa, ei jäätä ja kaiken lisäksi ruohoa pilkotti joka paikasta! Menin tallissa suoraan Lumin luo ja taputin tammaa, silloin se näykkäisi pienesti herkkujen toivossa.
"Ei Lumi!" Jouduin torua tammaa.
Menin hakemaan Lumin harjoja. Satulahuoneessa kertasin vielä tehtäväni: "Irtojuoksuta Lumia, puhdista karsina, loimita se ja päästä tarhaan", sanoin ja laitoin kännykän taskuun. Löysinkin harjat todella nopeasti, sillä olinhan käynyt tallilla ennenkin. Sieppasin ne mukaani ja menin Lumin luo. Vastaani tuli joku tyttö.
"Hei! Olen Liinu, kuka sinä olet?" Liinuksi esittäytynyt tyttö sanoi.
"He-hei! Olen Iitu", sanoin.
"Hauska tavata Iitu!" Nähdään taas!" Liinu sanoi lähtiessään.
"Heippa!" sanoin ja jatkoin matkaan kohti Lumin karsinaa. Lumi kurkki taas karsinan kaltereista kun tulin.
"Moi kultsi!" sanoin astuessani Lumin karsinaan.
Harjasin Lumia pehmein ja pitkin vedoin. Lumi nautti niin että torkahti. Se heräsi kun laitoin harjat pois. Kävin viemässä Lumin harjat pois ja otin samalla riimunnarun ja riimun mukaani. Laitoin ne Lumille ja talutin sen kentälle. Kentällä otin riimunnarun pois ja Lumi pääsi juoksemaan vapaana. Löysin jostain kentän reunasta pitkän juoksutusraipan. Niin minä juoksuttelin Lumia ravissa, laukassa ja käynissä. Se oli hauskaa! Viimein tunnin päästä olin juoksuttanut Lumia tarpeeksi. Silloin vein juoksutusraupan pois ja otin riimunarun mukaani. Sen jälkeen kävin hakemassa Lumille sopivan loimen ja puin sen sille. Vihdoin vein sen tarhaan. Sitten vielä menin putsaamaan Lumin karsinan. Lopulta lähdin kotiin.

//Sori pikanen loppu, inspa jotenkin vaan hävis:(!

Vastaus:

Tarina oli oikein kiva, lopetuskaan ei haitannut, koska hoidit kuitenkin kaikki annetut tehtävät :) Mahtavaa ylipäänsä että maltat käydä kirjoittamassa, se osoittaa hienosti, että kannat vastuuta hoitamisesta! Pärjäät Lumin kanssa hienosti. Olisi hauskaa jos malttaisit kuvailla vielä hieman tarkemmin tapahtumia, esim. mitä arvelet Lumin tuumailevan yhdessä touhuamisesta tai millaisia omat fiiliksesi ovat sillä hoitokerralla ;) Mutta aina ei ehdi, sekin on ymmärrettävää.

Saat tästä hoitokerrasta 16v€, uudet tehtävät ovat kaapissasi. Muistathan pitää itse kirjaa, jos suoritat merkkejä? :)

-Viljami


Nimi: Alma

15.02.2017 16:33
Rakastin kevään saapumista, lämmintä säätä ja aurinkoa. Mikä ihana päivä mennä tallille.
Sadetanssissa oli muitakin, enkä ihmettele, sillä keli varmasti innosti muitakin heppailemaan. Tallin pihalla huomasin erään tytön, joka kävelytti pientä valkoista ponia kohti tarhaa. Moikkasin ja esittäydyin. "Eikö olekin ihana sää?" sanoin. "No on! Ajattelin juuri viedä Lumin kentälle vähän juoksemaan." Iituksi esittäytynyt tyttö sanoi. Nyökkäsin. Menin sisälle talliin ja ovella törmäsin Liinuun. Hänet olinkin jo viimeksi ohimennen tallilla nähnyt. "Moikka! Mihin matka?" kysyin. "Moi, Nillan kanssa maastoon olen menossa. Ajattelin rauhassa mennä ilman satulaa." "Eikä, minäkin olen lähdössä kävelyttämään Lunaa! Odotatteko hetken, niin tulemme mukaan?" kysyin. "Toki, odotamme tässä." Liinu sanoi.

Kiirehdin talliin noutamaan Lunaa. Se oli karsinassaan mutustamassa heinänrippeitä lattialta. "Syöhän nopeasti loppuun niin mennään sitten ulkoilemaan." sanoin ponille. Pujottelin sille päitset päähän ja sitten napsautin riimunnarun niihin kiinni. Luna vaikutti pirteältä ja innokkaalta.

Ulkona menimme Liinun ja Nillan vierelle. "Valmiita ollaan." sanoin. "Hyvä, mennään semmoista vauhtia että pysytte perässä." Liinu lupasi.
Suuntasimme lyhyelle maastolle. Luna oli reipas ja käveli suht vauhdikkaasti. Hyvä että pysyin vauhdissa mukana. Juttelimme Liinun kanssa niitä näitä. Kyselin hänen pitkästä historiastaan Sadetanssissa yms.
Välillä Liinu kävi vähän ravailemassa Nillan kanssa ja palasi sitten takaisin meidän luo. "On kyllä kiva sää, ja tosi valoisaa vaikka kello on jo neljä." totesin. "Niimpä, on niin piristävää kun aurinko paistaa." Liinu sanoi.
Kiersimme pitkän lenkin. Ainekin pari kilometriä. Luna oli kulkenut kokoajan tosi kiltisti ja se selvästi luotti minuun.

Tallille palattuamme vein Lunan takaisin karsinaansa jalkojen tarkastusta varten. Mielestäni jalat olivat kunnossa ja kengät kunnolla paikoillaan. Hain satulahuoneesta myös fleeceloimen ja asettelin sen Lunan selkään. Saisi kuivatella hetken ennen tarhaan viemistä. Make oli ohimennessään luvannut viedä Lunan sinne hetken päästä.
Itselleni oli tullut kuuma kävellessä, joten päätin lähteä kotiin, etten vilustuisi.

Suoritin sosiaalisuus ja piristäjä-merkkejä.

Vastaus:

Olipas kivasti kirjoittettu tarina, osaat tosi hyvin kertoa oleelliset asiat lyhyessä muodossa! Kivaa että pääsit tutustumaan Liinuunkin, hän on kyllä oikein mukava tyttö... :) Olette tosi hyvin tutustuneet Lunan kanssa, tamma on kyllä kiva tapaus. Teet myös annetut tehtävät aina huolellisesti, pisteet siitä sinulle!

Saat 15 v€ sekä 1kpl suorituksia merkkeihin.
Laskeskelin tuossa että sosiaalisuusmerkkiin on nyt 2 suoritusta ja piristäjään 1 suoritus, joten molempiin merkkeihin tarvitaan enään yksi suoritus. Pidäthän kuitenkin itse lukua myös merkkien suoritusmääristä? :) emme välttämättä ehdi seurata kaikkien merkkisuorituksia niin tarkasti.
Tsekkaa myös uudet tehtävät kaapistasi ensi kertaa varten!

-Viljami

Nimi: Iitu

13.02.2017 15:36
Ensimmäinen kerta

Viheltelin kävellessäni tallille. Tuollahan se jo näkyikin. Kävelin tallin oven eteen ja avasin oven. Sisällä oli täys hulina, oli ratsastajia, oli hoitajia ja paljon muitakin. Astelin varovasti sisälle. Jouduin väistellä satuloita ja suitsia kantavia hoitajia ja ratsastajia. Vilkaisin nopeasti kännykästäni vielä Sadetannssin sivut.
"Lumi, nimi sopii hevoselle kuin nenä päähän", henkäisin katsoessani kuvaa.
"Olen Hennu, ja sinä olet kai se Lumin hoitaja?" Hennuksi esittäytynyt nainen joka pysähtyi eteeni sanoi.
"Joo! Voitko esitellä minulle tallin ja..." sanoin.
"Lumin!" Hennu nauroi.
"Niin", sanoin nolona.
Sitten Hennu lähti esittelemään tallia. Viimein valkoisen Lumi-ponin karsinan eteen, se oli 22 karsina, eli viimeinen karsina, olin laskenut. Poni kurkistelikin jo minua kaltereitten vierestä.
"Voit alkaa hoitamaan sitä nyt! Minun on mentävä auttamaan tuntilaisia", Hennu sanoi ja poistui.
Lähdin hakemaan Lumin harjapakettia.
"Lumi, Lumi, Lumi, tuossahan se on", sanoin ja otin harjapaketin mukaani. Avasin karsinan oven ja astuin Lumin karsinaan.
"Heippa Lumi!" sanoin taputtaessani ponia kaulalle.
Otin yhden harjoista ja aloin harjaamaan. Silloin Lumi siirtyi vähän ja näin koiran makaavan Lumin karsinan kulmassa. Menin hieman lähemmäksi koiraa ja silloin se heräsi. Se hyppäsi minua päin.
"Moikka, sä ootkin aika rohkea koira!" nauroin.
"Daisy", luin sen kaulapannasta.
Sen jälkeen koira meni raapimaan karsinan ovea, jolloin avasin sen. Koira meni menojaan ja minä jatkoin harjausta. Harjasin tamman läpi kotaisin ja sitten katsoin kaviot. Taputin tammaa vielä kaulalle ja sitten lähdin viemään harjoja pois. Talli oli hiljentynyt sillä aikaa kun olin puuhastellut Lumin kanssa. Päätin putsata Lumin harjat vielä satulahuoneessa, sillä ne olivat äärettömän likaiset. Putsattuani harjat, lakaisin tallin käytävän. Tällä kertaa en viittinyt tutustua muihin tallilaisiin, sillä heillä näytti olevan kiire. Sitten lähdin kotiin. Kävellsä kotia päin ajattelin: "Mitäköhän hauskaa teemme seuraavaksi pienen Lumini kanssa?"

Loppu! //Sori että tällänen lyhyehkö, ensi kerralla pidempi, sillä en keksinyt enenpää noista tehtävistä:/.

Vastaus:

Kiitos kivasta tarinasta!
Hyvä, että kaikki sujui hyvin ja yhteistyö Lumin kanssa lähti sujumaan.

Annamme uusille hoitajillemme tehtäviä alussa juuri sen vuoksi, että hevoseen tutustuminen sujuu tarpeeksi perinpohjaisesti. Myöhemmin hoitaja saa kyllä enemmän vapautta touhuta hoitsunsa kanssa mitä itse tykkää ja minkä kokee omaksi jutukseen. Toki tarinoihin voi lisätä tallitöiden tekemistä ym. jos tuntuu siltä, ettei hoitotehtävissä ole tarpeeksi puuhaa (niinkuin teitkin).
Mielestäni tarinaasi oli kuitenkin kiva lukea ja se sisälsi paljon juttuja ensimmäiseksi kerraksi :) Samaan malliin vaan jatkossakin!

Saat tästä tarinasta 20v€ + 4v€ hyvästä asenteesta hoitamista ja tallitöitä kohtaan!

Uudet tehtävät löytyvät kaapistasi!

- Hennu

Nimi: May

11.02.2017 08:39
Ensikohtaaminen.

-Vauhtia äiti! huusin eteisestä kärsimättömänä.
-Juu juu, tullaan. Ruokin vain Ritan, äiti huuteli keittiöstä. Rita on meidän saksanpaimenkoira. Astelin lumiseen pihaan ja kohti meidän punaista Volvoa. Lopun viimein äiti tuli autoon ja kiinnitti turvavyön. Kurvasimme tielle ja matka alkoi kohti Sadetanssin tallia.

Saavuimme tallin pihaan ja edessäni aukeni iso tallirakennus ja tarhoja. Hevosen tuoksu leijaili sieraimiini kun kuljin pihalla. Lähestyin tallia jossa oli valot päällä.
-Huhuu, onko täällä ketään? huutelin tallissa. Hevoset katselivat minua karsinoista. Kuulin kolinaa ja vaaleahiuksinen tyttö tuli esiin kottikärryjen kanssa.
-Hei. Kukas sinä olet? Etsitkö jotain? hän kysyi.
-Ö-ööö. Sattuisitko tietämään missä on tämän tallin omistaja? kysyin tytöltä.
-Joo. Seuraa minua. Olen muuten Iitu. Kuka sinä olet? hän kysyi kun johdatti minua tallin käytävää pitkin kohti pikkuruista huonetta.
-Olen May, sanoin ja avasin oven.
-Heippa! Oletkos sinä se uusi hoitaja? tuntematon nainen kysyi.
-Ky-kyllä. Olen May, vastasin.
-Selvä. Minä olen siis Hennu ja tämä on Leira, nainen sanoi kun kävelimme söpöjen hevosten ohi kunnes saavuimme Leiran kohdalle.
-Voit alkaa heti hoitamaan, Hennu sanoi ja hävisi kuin tuhka tuuleen.
-Leira, kutsuin ponia mutta se ei näyttänyt järin kiinnostuneelta tapaamisestamme. Se löntysteli kuitenkin karsinan ovelle.
-Mitä tyttö? kysyin ponilta ja se alkoi haistella kättäni ja käsivartta. Annoin ponille porkkanan ja lähdin hakemaan harjoja.
-Leira, Leira, Leira. Haa tuossa, sanoin kun löysin ponin harjat. Astelin takaisin karsinaan ja kaivoin pehmeän harjan kassista. Aloin harjata ponia ja se lepuutti toista takastaan.

Olin harjannut Leiran ja vein sen ulos. Sujautin riimun tammalle ja lähdin ulos tallista hoitohevoseni perässä jolkotellen. Saavuin takaisin talliin ja menin satulahuoneeseen missä oli Leiran suitset. Löysin vielä hyvällä onnella valjasrasvan joten aloin putsaamaan suitsia.

Sain varusteet hoidettua ja koottua kun eteeni tuli yht äkkiä mies.
-Olen Viljami. Kukas sinä olet? hän kysyi.
-Olen May. Leiran uusi hoitaja.
-Minä lähden nyt pitämään tuntia, mies sanoi ja lähti. Ajattelin lähteä kotiin joten soitin äitille. Loppu!!

Vastaus:

Kiitos kivasta tarinasta!
Hienoa, että Leiran kanssa sujui hyvin, jatka samaan malliin! Hauskaa myös, että tutustuit muihinkin tallilaisiin.

Saat tästä tarinasta 20v€ + 2v€ reippaasta aloituksesta tallillamme.
Niinkuin olet jo ehkä huomannut, niin pystyt suorittamaan merkkejä itsellesi tarinoissasi. Tästä tarinasta saat yhden suorituksen sosiaalisuusmerkkiin.

Uudet tehtävät löydät kaapistasi!

- Hennu

Nimi: Alma

08.02.2017 13:51
Tänään ajattelin mennä ensimmäisen kerran tallille, Sadetanssiin. Tallin pihalla oli ihmisiä. Menin erään miehen luo ja esittäydyin. "Moi, olen Alma. Tulin ensimmäistä kertaa tänään hoitamaan Lunaa.". "Terve! Hauska tutustua, minä olen Viljami." pitkä mies esittäytyi. "Luna on tallissa, mene vain katsomaan paikkoja." hän jatkoi.

Menin talliin sisälle. Tutkailin karsinoita ja katselin hevosia. Sadetanssissa oli todella monen näköisiä kauraturpia. Luin ovista hevosten nimiä, viimein löysin Lunan. Voi, se näytti todella suloiselta. Se työnsi turpansa syliini kun avasin karsinan oven. "Oletpa nätti." puhelin sille. Poni ei vaikuttanut ollenkaan siltä, että olisi vierastanut minua. Se nuuhki minut läpikotaisin ja käänsi minulle sitten selkänsä. "Vai niin, älä yritä. Aion harjata sinua ja sen päätteeksi vien sinut tarhaan." sanoin.
Hain Lunan hoitoboksin satulahuoneesta. Se oli tosi siisti, satulat olivat hyvässä rivissä ja suitset niiden alla. Löysin tavarat helposti.
Lunan harjaaminen sujui kivasti eikä siinä mennyt kauaakaan. Sitten puin tammalle päitset päähän ja napsautin riimunnarun kiinni niihin. "Nyt pääset ulkoilemaan.".
Selvitin jo aiemmin ilmoitustaululta mikä oli Lunan tarha, joten tiesin mihin suuntaisin.

Poni oli innoissaan. Se näki tutun tarhakaverin ja hirnahti kun talutin sitä kohti tarhaa. Valkoinen arabi seisoi tarhan portilla vastassa. "Noniin, tee tilaa niin Lunakin mahtuu." sanoin. Arabi väisti ja nuuhki ilmaa. Kun Luna pääsi irti, se lähti iloiseen raviin ja sain valkoisen arabin seuraamaan itseään. "Pitäkää hauskaa!" huusin niiden perään.

Palasin takaisin talliin. Hain Lunan hoitoboksin ja vein sen takaisin paikoilleen. Suljin myös karsinan oven. Satulahuoneessa muistin, että Viljami oli pyytänyt putsaamaan Lunan suitset. Aloin hommiin. Otin suitset naulasta ja etsin hyllyköstä laatikon, jossa oli pesuvälineitä. Ensin pyyhin kuolaimet kostealla sienellä ja sen päätteeksi kuivasin ne. Lopuksi rasvasin ne satularasvalla kiiltäväksi. "Hyvät on." totesin ääneen. "Niin ovat!" kuulin iloisen äänen takaani. "Moikka, ei ollakaan tavattu vielä. Olen Hennu." nainen esittäytyi. "Moi, Alma." vastasin. "Olet ilmeisesti ensimmäistä kertaa täällä. Menikö Lunan kanssa hyvin." hän kysyi. "Meni, se oli tosi kiltti." sanoin iloisesti. "Hauska kuulla." Hennu sanoi ja meni sitten omiin hommiinsa.
Itse ajattelin lähteä, sillä linja-auto lähtisi pian tallin läheiseltä pysäkiltä. Sadetanssi vaikutti oikein mukavalta. Tulisin varmasti viihtymään jatkossakin.

Vastaus:

Todella kiva tarina! Osaat kuvailla tapahtumia hienosti ja kirjoitustasi on mukava lukea. Mukava että esittäydyit jo meille muutamille tallilaisille rohkeasti. Lunan kanssa tuntuivat hommat sujuvan ja teit pyydetyt tehtävätkin reippaalla asenteella! :)

Saat tästä tarinasta 18v€ + 2v€ reippasta otteesta hoitajan hommaan :)
Seuraavat tehtävät löydät kaapistasi!

-Viljami

Nimi: Satu

15.07.2013 22:14
Anteeksi paha tarinan viivästyminen... Olin lomalla ja unohdin asiasta etukäteen ilmoittaa.

Maneesin ovi avautui naristen. Köpöttelin sisään, ja samalla raahasin Latea perässäni.
-Taidat olla aika veikko tänään, mutisin itsekseni. Suljettuani maneesin oven talutin ruunan hieman keskemmälle ja laskin jalustinhihnat. Kipusin pikaisesti Laten selkään ja säätelin jalkkareita vielä vähän. Täydellistä!

Hiukan tahmean alkuverryttelyn jälkeen nostin ravin. Painoin pohkeeni Laten kylkiin ja pyysin sitä eteenpäin. No, Late lähti kyllä ravaamaan mutta suhteellisen kankeaan tahtiin. Tein siis paljon temponvaihteluita ja erilaisia taivutusharjoituksia. Vihdoin alkoi Late heräillä, vaikka se vaati itseltäni hulluna.

Tein taas keskiympyrällä harjoitusta "taivuta sisään, ja jälkeen myötäys sisäkädellä". Onneksi, Late ymmärsi näin yksinkertaisen tehtävän nopeasti ja rupesi pyöristymään vähäsen. Olin tästäkin todella iloinen ja siirsin ruunan pikimmiten käyntiin. Taputin sitä reippahasti kaulalle ja hymyilin leveästi.
-Hieno poika! kehuin Latea. Päätin kuitenkin lopettaa jo tähän. Ei laukkoja, mutta olinhan mennyt jo 40 minuuttia eikä aina tarvita laukkaa. Olin vain niin tyytyväinen ruunapoikaan enkä halunnut aloittaa samaa taistoa laukan saralla.

Talutin Laten talliin. Otin suitset pois päästä ja jätin ne naulaan. Nappasin satulan, ja vein sen varustehuoneeseen. Samalla otin Laten kaapista sille tuomani porkkanan ja kipitin takaisin ruunan luo.
-Tässä, ole hyvä, komistukseni, ojensin herkun Latelle. Se hirnahti kepeästi ja rupesi nauttimaan porkkanastaan. Sillävälin, kun ruuna herkutteli, harjasin sen pehmeän harjan kera läpi. Silitin Laten kylkeä ja hyppäsin karsinasta lukiten sen oven perässäni. Otin mukaani vielä harjapakin, joka törrötti lattialla, sekä naulakossa roikkuvat suitset. Matkalla varustehuooneeseen kuljin tallin ulko-oven ohi. Samaan aikaan ovesta asteli Peppi.
-Ai hei! Hän nosti kättään merkiksi tervehdyksestä.
-No hei, vastasin ja hymyilin. Pakkohan oli uutena vielä kysyä, mitä hän tallilla tekee; hoitaa, omistaa yksityisen vai jotain muuta.
-Hoidan sitä Fox-nimistä ruunikkoa.
-Okei! Late on minun hoitohevoseni, huikkasin vielä tytölle ja jatkoin matkaani varustehuoneelle. Asettelin harjaboxin paikoilleen ja kävin pesemässä kuolaimet. Kun kaikki oli omalta osaltani tehty, lähdin parkkipaikkaa kohti.

Vastaus:

Kiitos tarinasta (: Kiva kun kirjoitit! Ja juu, kesällä on usein parempaakin tekemistä, kuin istua koneella.
Hyvä, jos Laten kanssa sujuu kaikki niin kuin pitääkin!
Saat tästä 15v€!

Nimi: Kata

27.06.2013 22:52
Ratsastusta

Äiti oli luvannut viedä minut tallille. Oli auinkoinen sää ja viikonloppu. Kaikkein parasta oli kuitenkin se että saisin ratsastaa Nerolla! Otin tallilaukkuni ja sulloin sinne eväitä. Leipää, jogurttia, mehua ja omenan. Sitten vaihdoin ylleni ratsastushousut ja kevyen topin. Menin eteiseen pukemaan ja odottelin äitiä.
- Äiti tuu jo! huikkasin.
- Joo joo, eikai sinulla nyt noin kiire tallille ole? äiti sanoi.
- No on! naurahdin ja menin jo autoon.
Pian äiti tuli ja ajoimme tallille.
Musta volvo kääntyi Sadetanssin pihaan. Irrotin turvavyön ja avasin oven. Äiti tulisi hakemaan neljältä. Kello oli yksi joten minulle olisi hyvin aikaa. Suljin auton oven ja katsoin kun auto hävisi mutkan taakse. Nyt minua alkoi hiukan jännittämään. Olinhan uusi täällä. Astelin kuitenkin rohkeasti tallin ovelle ja astuin sisään.

- Moikka! eräs tyttö huikkasi ruunikon hevosen luota.
- Hei! vastasin ja laskin laukkuni penkille lähelle Neron karsinaa.
- Oletko sinä uusi täällä? Liinuksi esittäytynyt tyttö kysyi.
- Joo oon Neron uusi hoitaja, kerroin.
- Aa, Nero on tarhassa, voit ratsastaa kentällä sillä mä meen maneesiin, Liinu sanoi ja satuloi hevosen.
Nyökkäsin ja otin koukusta sinisen riimunarun ja lähdin tarhoille.
Hevosen söivät ulkona päiväheiniään. Osa hevosista hörisi minulle ja siitä tuli lämmin mieli. Kävelin tarhalle jossa Nero oli. Huomasin ruunan ja kutsuin sitä luokse. Nero seisoi hetken paikoillaan, kunnes tuli laiskasti luokseni. Taputin hevosta kaulalle ja kaivoin taskustani heppanamin. Ojensin sen Nerolle ja samalla kiinnitin riimunarun riimuun. Avasin portin ja talutin Neron ulos. Ruuna tuli nätisti perässä. Käänsin hevosta ja suljin portin perässäni ja vein hevosen talliin.

Tallissa Liinu oli jo lähtenyt. Kiinnitin Neron käytävälle, sillä sen karsina oli vielä siivoamatta. Hain satulahuoneesta ruunan hoitopakin ja varusteet. Hiukan vapisten aloin harjata hevosta juuriharjalla. Nero ihmetteli miksi minua jännitti ja alko kuopimaan maata. Vedin syvää henkeä ja rauhoitun. Harjasin Neron huolella vihellellen lempikappalettani. Puhdistin kaviot huolellisesti ja harjasin jalat ennenkuin laitoin suojat. Neron jouhet olivat takuissa ja selvitin ne ennenkuin satuloin ruunan . Nero ravisteli päätään kun satuloin sen. Suitsiessa se oli nätisti. Otin pussistani ratsastuskypäräni ja hanskat. Taputin Neroa kaulalle ja irrotin sen käytävältä. Otin ohjista hyvin kiinni ja lähdin taluttamaan suomenhevosta tallista. Kenttä oli tyhjä ja vein Neron sinne.

Käänsin ruunan keskelle ja kiristin satulavyötä. Laskin ja mittasin jalustimet oikean pituisiksi ennenkuin nousin satulaan. Nero seisoi kiltisti paikoillaan. Painoin hiukan pohkeilla hevosen kupeisiin ja ruuna lähti liikkeelle. Voi kuinka olinkaan kaivannut hevosen keunuvaa käyntiä! Kävelimme monta kierrosta vasemmalle pitkin ohjin ja nautin satulassa istumisesta. Käänsin Neron ja vaihdoimme suuntaa. Kävelimme oikeallekkin runsaasi ennenkuin keräsin ohjat käsiini. Pidin kevyen ohjastuntuman ja ratsastin voltteja niinkuin osasin. Nero oli herkkä ja se tiesi heti mitä siltä vaadittiin. Ruuna taipui ja asettui helposti joten pystyin hyvin keskittymään omaan istuntaani. Vaihdoin suuntaa paljon ja hevonen totteli apujani. Nero pärski ja taputin sitä kaulalle. Kokeilin pysäytyksiä. Aluksi Nero ei millään pysähtynyt, koska vedin vain ohjista. Lyhensin hiukan ohjia ja tein pidätteitä. Silloin Nero pysähtyi. Kehuin ruunaa ja tein paljon pysäytyksiä, jotta hevonen olisi avuillani paremmin. Hetken kuluttua päätin ottaa ravia.

Puristin pohkeillani ja Nero nosti rauhallisen ravin. Kevensin ulkoetujalan tahdissa ja nautin. Ratsastin monta kierrosta kevyttäravia ja tein isoja ympyröitä ja loivia kaaria. En huomannut kun Henna tuli kentän laidalle katsomaan. Käänsin Neron kokorataleikkaalle ja vaihdoin suunnan sekä kevennysjalan. Nero pärski ja silläkin tuntui olevan kivaa kun sai mennä leppoisasti. Se oli hionnut kaulasta ja sen suu vaahtosikin jo. Ravasin vasemmallekkin paljon ympyröitä ja Nero toimi kuin ajatus, tiesin etten vaatisi siltä vielä mitään muotoa ym. Kehuin hevosta ääneen ja siirsin ruunan harjoitusravin kautta käyntiin.
- Hienoa Kata! Henna huusi kentän laidalta.
- Kiitos, sanoin ja ratsastin Hennan luo.
- Nerohan toimi kuin ajatus, Henna sanoi.
- Jep, se oli todella ihana, kerroin.
- Voisit huomennakin ratsastaa jos ehdit, Henna ehdotti.
- Joo, voin tulla, mutta ehdin vasta illalla, sanoin.
- Selvä, Nero kyllä odottaa sinua, Henna naurahti.
Hymyilin ja käänsin Neron takaisin uralle. Ratsastin hetken ajan käynnillä ympyröitä kunnes päätin antaa Nerollepitkät ohjat. Se oli ollut niin kiltti, eikä ollut heittänyt minua selästä.

Loppukäyntien jälkeen käänsin Neron kaartoon. Laskeuduin satulasta ja nostin jalustimet ylös. Löysäsin myös satulavyötä mikä oli hevoselle mukavempaa. Rapsutin Neroa kaulasta ja halasin sitä ennenkuin talutin ruunan talliin hoidettavaksi.
Tallissa kiinnitin Neron riimusta käytävälle. Avasin suitsista soljet ja riisuin suitset. Laitoin Nerolle riimun päähän ja huuhdoin kuolaimet vedellä. Otin myös satulan pois ja vein varusteet satulahuoneeseen.
Irrotin Nerolta suojat ja laitoin ne hoitopakkiin. Harjasin hevosen huolellisesti ensiksi kumisualla pyörivin liikkein ja sitten pölyharjalla. Nero tuntui pitävän hoidosta. Puhdistin vielä kaviot ja annoin ruunalleni leipää. Vein sitten hoitopakin satulahuoneeseen ja vein Neron takaisin tarhaan. Nero juoksi kavereidensa luokse iloisesti ja rupesi syömään heinää. Suljin portin huolella ja menin talliin. Olisi siivottava Neron karsina.

Hain talikon ja kottikärryt tallin takaa ja aloin puhdistamaan karsinaa. Keräsin lannat ja märät purut pois ja kippasin ne lantalaan. Levitin karsinassa olevan purun tasaisesti lattialle talikolla ja hain hiukan lisää kuivikkeita. Puhdistin pikaisesti juoma-automaatin ja ruokakipon. Neron suolakivi oli loppu joten hain rehuvarastosta uuden ja kiinnitin sen karsinan seinään. Hain heinävarastosta pienen sylillisen heinää karsinaan ja siivosin sitten. Lakaisin käytävän ja laitoin tavarat paikoilleen. Viikkasin myös loimet kunnolla telineisiin ja otin laukkuni penkiltä ja menin hoitajienhuoneeseen.

Söin leipiäni lukien samalla vanhaa hevoshullua. Siellä oli muunmoassa vinkkejä ratsastukseen. Mietiskelin siinä samalla huomisen ratsastusta. Heitin roskat roskiin ja söin jogurtin ja omenan. Ratsastuksessa tuli kyllä nälkä. Join loput mehut pullosta ja päätin jättää omenan Nerolle. Laitoin tavarat laukkuun ja menin satulahuoneeseen. Otin satulahuoneen pöydälle satulasaippuan, lämmintä vettä, sienen, valjasöljyn ja pyyhkeen. Otin Neron suitset ja aloin pestä niitä satulasaippualla. En purkanut suitsia vaan kevyesti pesin suitset. Suitsista tuli puhtaat ja vielä kiiltävät kun öljysin ne. Asetin suitset takaisin telineeseen ja otin satulan käsittelyyn. Irrotin jalustinhihnat ja satulavyön sekä huovan. Pesin satulan hyvin satulasaippualla ja pyyhin vaahdot pois pyyhkeellä. Öljysin satulan hyvin ja pesin myös jalustinhihnat. Jalustimet pesin vedellä ja satulavyöstä harjasin karvat ja ravan irti kuin myös satulahuovasta. Laitoin jalustimet ja noi kiinni satulaan ja laitoin tavarat paikoilleen. Kello lähestyi neljää ja otin laukkuni ja menin ulos.

Ulkona kävelin tarhoille. Nero ravasi muiden hevosten kanssa portille. Kaivoin laukustani omenan ja annoin sne Nerolle. Hevonen rouskutti sen tyytyväisenä poskeensa. Taputin ruunaa kaulalle ja silittelin sitä siinä hetken. Pian huomasin että äiti tuli hakemaan minua ja juoksin pihaan. Hyppäsin auton kyyttiin ja katsoin vielä tarhoille. Huomasin että Nero sielä laukkaili vielä ja hymyilin. Matkalla kotiin kerroin äidille kaiken mitä olin tehnyt. Kai se heppakärpänen puree vielä äitiäkin!

Loppu

©2017 # Ponitalli Sadetanssi # - suntuubi.com